Vaivaisenluu
Vaivaisenluu (latinaksi Hallux valgus), tarkoittaa isovarpaan kääntymistä sivulle, jolloin varpaan tyvinivel korostuu jalkaterän sisäsivun kohoumana. Muutoksen syy ei ole ahtaat kengät, kuten usein luullaan, vaikka ahtaat kengät aiheuttavatkin kipua ja kohouman kohdalle hiertymiä ja tulehduksia. Jalkaterän perinnöllisesti määräytyvä muoto, jalkaterän lukuisten pienien nivelten joustavuus ja jalan poikittaisholvin periksianto ovat oleellisia tekijöitä vaivaisenluu muodostuman synnyssä. Kiristävät ojentaja- ja koukistajajänteet lisäävät virheasennon määrää.
Muutos on yleisempi naisilla kuin miehillä.
Lievät muutokset eivät edellytä mitään hoitoa. Sopivia kenkiä on syytä suosia, jotta kohoumakohtaan ei tulisi liiallista ärsytystä, tulehduksia ja ihon paksuuntumista. Normaali kävely ja liikunta ovat suositeltavia. Korostuneen varpaan virhekulman hoitona voidaan käyttää erityisiä pehmeitä varpaiden välien tukia. Näillä voidaan oirekuvaa helpottaa, jos varvas pyrkii kääntymään toisen päälle. On kuitenkin muistettava, että tuella ei voida virheasennon kehittymistä tehokkaasti estää. Jos virheasennosta ei aiheudu häiritseviä oireita, voidaan tilannetta rauhassa seurata eikä liikkumista tarvitse rajoittaa.
Mikäli kipua ilmenee kävellessä eikä väljätkään kengät tahdo sopia, voidaan harkita leikkaushoitoa. Näin on erityisesti syytä tehdä, mikäli isovarvas kääntyy toisen varpaan päälle tai vaivaisenluun kohtaan syntyy toistuvasti kivulias, punoittava ja turvonnut kohouma.
Leikkaukseen ei yleensä liity merkittäviä riskejä, mikäli yleiskunto, ihon kunto ja jalan verenkierto ovat hyvät. Näistä asioista on hyvä keskustella hoitavan lääkärin kanssa ennen lopullista leikkauspäätöstä. Infektiot ovat oikein suoritetun leikkauksen ja jälkihoidon yhteydessä harvinaisia. Jalkaterän röntgenkuvaus on ennen leikkausta perusteltua.
Leikkausmenetelmiä on lukuisia. Nykyisin pyritään erityisesti nuorilla potilailla säästämään varpaan oma tyvinivel. Virheasennon korjauksella suoristetaan varpaan akselia, jolloin myös tyvinivel asettuu paremmin paikalleen. Tämä vähentää nivelrikon riskiä. Mikäli isovarpaan tyviniveleen on ehtinyt jo kehittyä merkittävä nivelrikko, voidaan vaivasenluu hoitaa jäykistämällä nivel. Varpaan suoristuessa vaivaisenluun kohouma pienenee. Leikkauksessa poistetaan myös kohouman kohdalle kasvanut ylimääräinen luuaines ja arpikudos, mikä entisestään korjaa tilannetta. Jalkapöydänluuhun voidaan tarvittaessa myös tehdä asennon korjaus, jos virheasento on huomattava.
Leikkaus tehdään yleensä nk. selkäpuudutuksessa tai paikallispuudutuksessa päiväkirurgisesti, jolloin varsinaista sairaalahoitoa ei tarvita. Leikkauksen jälkeen ei kipsihoito ole yleensä tarpeen.
Kävelyharjoitukset voidaan aloittaa heti puudutuksen hävittyä. Varaamista kantakengällä suositetaan 5-6 viikon ajan leikkauksesta leikkausmenetelmästä riippuen. Sairausloma on tarpeen yleensä 6-8 viikon ajaksi työn liikkuvuus huomioiden. Leikkauksen jälkeen kivuliaisuus on nykyisin harvoin merkittävää.
Leikkauksella saavutetaan varpaan asennon korjaantuminen suoremmaksi ja kivuliaan ja ärtyneen kohouman poisto. Tavanomaisten kenkien, myös korkokenkien käyttö on paranemisvaiheen jälkeen taas mahdollista. Kipuoire yleensä häviää kokonaan. Muutoksen uusiutuminen haittaavaksi on harvinaista.